En tajua, miksi Oxfordin bussimuseota ja sen yhteydessä toimivaa Morris Motors -museota ei mainosteta enemmän. Se sijaitsee vain kymmenen minuutin junamatkan päässä Oxfordista ja on kävijälle palkitseva kohde. Paitsi että vanhojen polkupyörien, ratikoiden, bussien ja Morris Motorsin autotehtaalta valmistuneiden autojen näkeminen on jo sinänsä kivaa, näyttely on hyvin taustoitettu ja informaatiota on paljon.
Kun vaeltelin näyttelyssä, näin kaksi espanjalaista kovan luokan moottori-intoilijaa. He suunnilleen ryömivät näyttelyautojen alla. Erotin monta kertaa kiihkeästä dialogista sanan "componente". Jäin kiinni heidän tarkkailemisestaan, koska jossain vaiheessa toinen heppu väläytti "joo mä tiedän, tämmöisiä me ollaan" -tyyppisen hymyn. Tunnistin kiinnostuksen asteen, vaikka omat kohteeni ovat toiset.
Oxfordin ensimmäinen joukkoliikenneväline oli hevosvetoinen raitiovaunu. Sen ensimmäinen linja avattiin 1. joulukuuta 1881 rautatieaseman ja Cowley Roadin välille. Seuraavalla vuosisadalla Oxfordin kaupunginvaltuusto jahkaili niin pitkään ratikoiden sähköistämisen kanssa, että lopulta paikallinen liikemies William Morris (sittemmin tunnettu myös Nuffieldin lordina) päätti lanseerata moottorikäyttöiset linja-autot. Ne korvasivat raitiovaunut vuonna 1914.
Asun aika lähellä Gloucester Greenin bussiasemaa. Näyttelyssä opin, että se otettiin käyttöön vuonna 1935, kun viisi vuotta aiemmin perustettu bussiasema oli liian syrjäinen ja pieni. Sitä ennen Gloucester Greenin aukiolla pidettiin karjamarkkinoita.
Opin myös, että Lontoon ja Oxfordin välinen vilkas bussiliikenne on alkanut 1920-luvulla. Itse käytän aina bussia (Oxford Tube) silloin harvoin, kun lähden Lontooseen.
Morris Motorsin autotehtaiden perustajan eli edellämainitun William Morrisin (1877-1963) elämäntarina on kiinnostava. Hän aloitti bisneksensä korjailemalla polkupyöriä pienessä tiilirakennuksessa, koska pyörät ja pyöräily olivat hänen intohimojaan. Bisnes laajeni vähitellen moottoripyöriin, siitä autovuokraukseen ja lopulta uusien autojen valmistukseen. Kukapa ei tietäisi Morris Miniä tai Morris Minoria. Enpä tiennyt, että Morris Minor oli alun perin Morris Mosquito, mutta nimestä luovuttiin, kun joku tärkeä heppu (kukahan se nyt oli, en muista) ei pitänyt siitä.
Nuffieldin lordi oli kova bisnesmoguli, mutta tunnettiin myös Guinnessin ennätyskirjaan saakka päätyneenä filantrooppina, joka lahjoitti rahaa erityisesti sairaaloille ja lääketieteelliseen tutkimukseen. Kyllä hän varallisuudestaan itsekin nautti. Vuonna 1926 hän osti golfkentän, koska miesvaltainen golfkerho ei ollut päästänyt hänen vaimoaan golfaamaan.
Jos joskus eksyt lomailemaan Oxfordiin, suosittelen voimakkaasti bussimuseota ja Morris Motors -museota.
